Kansleri Olaf Scholzin hallitsevan kolmipuolueliittouman esityksellä laillistettiin enintään kolmen kasvin kasvatus omaan käyttöön sekä 25 gramman määrän kannabista hallussapitäminen julkisilla paikoilla, sekä 50 grammaa kotona. Laki astuu voimaan 1.4.2024.
Laajempi, mutta silti ei-kaupallinen kannabiksen tuotanto sallittiin ns. kannabiskerhojen jäsenille, joissa voisi olla enintään 500 jäsentä, joiden kaikkien tulee olla täysi-ikäisiä. Vain klubin jäsenet saavat kuluttaa tuotoksensa.
”Tavoitteena on tukahduttaa mustat markkinat ja huumerikollisuus, vähentää kaupankäyntiä sekä leikata käyttäjien määrää”, sanoi terveysministeri Karl Lauterbach.
Toimenpide teki Saksasta yhdeksännen maan, joka laillisti kannabiksen viihdekäytön. Näiden lisäksi se on laillista myös joissakin osavaltioissa Yhdysvalloissa ja osassa Australiaa.
Monet muut maat sallivat sen lääketieteellisen käytön kipulääkeaineena, jota Saksa aikoo myös säännellä erillisellä lailla.
Kannabis on Saksassa edelleen laitonta alaikäisille ja tiukasti rajoitettua nuorille aikuisille. Sen nauttiminen koulujen ja leikkikenttien lähellä on myös laitonta.
Suomen kannabispolitiikka
Kotimaassa kannabista on voitu myöntää lääkkeenä reseptillä jo pitkään, mutta lääkärit eivät kuitenkaan tee niin, koska pelkäävät leimautuvansa ja joutuvansa AVIn ja Valviran hampaisiin. Kotimainen kannabispolitiikka onkin jäänne sosialistisesta Suomesta, kannabis kriminalisoitiin asetuksella Suomessa vuonna 1966.
Asiasta tulisi aloittaa julkinen ja ennen kaikkea asiallinen keskustelu mahdollisimman pikaisesti. Tämä tosin lienee Suomessa vaikeaa, koska aihe herättää tunteita myös asiasta tietämättömien keskuudessa.
Suomen tulisi harkita viihdekäytön laillistamista Saksan malliin, sekä valtuutettujen erikoismyymälöiden avaamista, joka toisi valtiolle huomattavia määriä myös kipeästi kaivattuja veroeuroja, kuten esimerkiksi Kanadassa on tehty.1 Tämä vähentäisi myös rikollisuutta sekä kriminalisoinnin lieveilmiöitä, tarvittaessa ihmiset uskaltaisivat pyytää päihdeongelmaan myös apua. Nykyisellään ihmiset eivät niin tee, koska avun sijaan saavat lähinnä vain merkinnän rikosrekisteriin.
Kotimaassa on tehty kansalaisaloitteita aiheesta siitä asti kun se tuli mahdolliseksi, eduskunta taas on vastaavasti torpannut aloitteet2 systemaattisesti.
Nykyinen malli ei toimi, tämänhetkinen kannabispolitiikka ja kieltoihin ja rangaistuksiin perustuva lainsäädäntömalli ei ole onnistunut tavoitteessaan huumehaittojen ja kannabiksen käytön vähentämisessä, eikä ongelmakäytön ongelmia ole pystytty poistamaan.
Verkkomedia
Victor A. Lausas
info@verkkomedia.org
Viitteet
1. https://www.canada.ca/en/health-canada/services/drugs-medication/cannabis/laws-regulations/provinces-territories.html
2. https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/kannabiksen-kayton-rangaistavuuden-poistaminen.aspx