Sosiaalisen median jätti Meta aikoo perustaa tiimin, jonka tehtävänä on torjua disinformaatiota ja tekoälyn (AI) aiheuttamia haittoja tulevissa Euroopan parlamentin vaaleissa.
Metan EU-asioiden johtaja Marco Pancini kirjoitti blogissa, että ”EU-kohtainen vaalioperaatiokeskus” kokoaisi yhteen asiantuntijoita eri puolilta yhtiötä keskittymään väärän tiedon, vaikuttamisoperaatioiden ja tekoälyn väärinkäyttöön liittyvien riskien torjuntaan.
”Käytämme avainsanahakua ryhmittelemään aiheenmukaiset sisällöt yhteen paikkaan helpottaen faktantarkastajien työtä.”
Pancini kertoi Metan tekevän töitä myös tekoälyn aiheuttamien riskien vähentämiseksi. Yhtenä toimintana käyttäjille kehitetään toiminto, jonka avulla he voivat ilmoittaa jakavansa tekoälyn tuottaman video- tai äänitiedoston, ja noudattamatta jättämisestä saattaisi seurata seuraamuksia.
”Merkitsemme jo Meta AI:n avulla luodut fotorealistiset kuvat, ja kehitämme työkaluja tunnistamaan käyttäjien Facebookiin, Instagramiin ja Threadsiin jakamia tekoälyn tuottamia kuvia Googlen, OpenAI:n, Microsoftin, Adoben, Midjourneyn ja Shutterstockin palveluista”, hän sanoi.
AI-alustojen, kuten OpenAI:n GPT-4 ja Googlen Geminin, tulo markkinoille on herättänyt huolta sen mahdollisuudesta, että ne levittävät vaaleissa äänestäjiin vaikuttavia vääriä tietoja, kuvia ja videoita.
EU-parlamenttivaalit vain osa vaalivuotta 2024
EU-parlamentin vaalit, jotka järjestetään 6.–9. kesäkuuta, ovat yksi suurimmista vuoden 2024 vaaleista. Vuotta 2024 on tituleerattu historian suurimmaksi vaalivuodeksi.
Äänestäjät yli 80 maassa, mukaan lukien Yhdysvalloissa, Intiassa, Meksikossa ja Etelä-Afrikassa, suuntaavat äänestyspaikoille vaaleissa, joissa edustettuna on noin puolet maailman väestöstä.
Meta liittyi aiemmin kuukauden alussa 19 muun teknologiayhtiön, mukaan lukien Googlen, Microsoftin, X:n, Amazonin ja TikTokin, kanssa allekirjoittamaan lupauksen puuttua tekoälysisällön, jonka tarkoitus on harhauttaa äänestäjiä, suitsimiseksi.
”Teknologiayhteisön sopimus harhaanjohtavan tekoälyn käytön torjumiseksi vuoden 2024 vaaleissa” (Tech Accord to Combat Deceptive Use of AI in 2024 Elections) -nimisen sopimuksen myötä yritykset sitoutuivat kahdeksaan toimenpiteeseen vaaliriskien vähentämiseksi. Toimenpiteisiin kuuluu muun muassa työkalujen kehittäminen tekoälyn tuottaman sisällön tunnistamiseksi ja läpinäkyvyyden parantaminen haitallisen materiaalin käsittelyssä.
Tekoälyn vaikutus äänestäjiin on jo ollut tarkastelun kohteena useissa vaaleissa.
Pakistanin vangittu entinen pääministeri Imran Khan käytti tekoälyn luomia puheita kannattajien Aktivoimiseen maan parlamenttivaaleja edeltäneenä aikana.
Tammikuussa Yhdysvaltain presidentti Joe Bideniksi tekeytynyt äänite kehotti äänestäjiä pidättymään äänestämisestä New Hampshiren esivaaleissa.
Työkalut samalla sananvapautta vastaan
Lähtökohtaisesti implisiittinen perusajatus toiminnalla on varmasti hyvää tarkoittava, toimilla pyritään edistämään totuudenmukaista tiedonvälitystä. Tämä epäilemättä ajetaan läpi tekoälyn tuottaman sisällön suitsimisella, mutta kyseessä on myös disinformaation, eli valeuutisten kitkeminen. Tämä herättää huolen siitä, kuka tekee päätökset siitä mikä on valeuutinen. Tällaisen konklaavin luominen herättää monia kysymyksiä sekä suuren huolen sananvapauden näkökulmasta.
On tärkeää, että faktantarkastajat ovat riippumattomia ja puolueettomia. Jos he työskentelevät tai saavat rahoitusta valtaapitäviltä tai heidän sidosryhmiltään, he saattavat joutua painostuksen kohteeksi ja/tai toimia heidän edukseen vaalien alla. Tämä johtaa tiettyjen mielipiteiden tai näkökulmien tukahduttamiseen ja sananvapauden rajoittamiseen, ja näin ollen vaalituloksen manipulointiin.
Euroopassa on systemaattisesti pyritty tukahduttamaan muun muassa äärioikeiston mielipiteitä ja nousua valtaan aina vuodesta 2015 lähtien, jolloin Irakista suuntautui Euroopan alueelle massiivinen pakolaisvirta ja valtaapitävät huolestuivat kansalaisten reaktioista.
Yhdysvalloissa on systemaattisesti tukahdutettu MAGA-liikkeen mielipiteitä ja näin ollen mielipidesensuurin vaikutus esimerkiksi vuoden 2020 presidentinvaaleihin on ollut ilmeinen. Tämä räikeä sananvapauden loukkaus toteutettiin valeuutisten varjolla, ja samaa sensuurin viitekehystä käytetään myös Euroopassa. Valtaapitävät ovat ilmeisen huolestuneita vaalivuoden tulevista tuloksista, ja asiaa onkin nyt lähdetty suitsimaan sensuurin kautta.
Sanan- ja ilmaisunvapaus tarkoittaa, että sinulla on vapaus ilmaista itseäsi, myös verkossa, ja vastaanottaa tietoa, muiden mielipiteitä sekä ilmaisuja. Tähän sisältyy poliittinen puhe, näkemykset uskonnosta, mielipiteet ja ilmaisut, jotka otetaan myönteisesti vastaan tai joita pidetään loukkaamattomina, mutta myös sellaiset asiat, jotka voivat loukata, järkyttää tai häiritä muita.
Tekoälyn tuottaman sisällön merkitseminen on hyvä asia läpinäkyvyyden kannalta. On kuitenkin välttämätöntä, että tämä tehdään tasapuolisesti ja objektiivisesti. On riski, että tekoälyä käytetään tietynlaisen informaation leimaamiseen ja sen näkyvyyden rajoittamiseen kaupallisten tai poliittisten motiivien takia.
Kuka tai mikä taho tekee päätökset faktantarkastajien faktoista? Kuka tai mikä taho valvoo faktantarkastajia ja heidän puolueettomuuttaan? Mitkä ovat faktantarkastajien sidonnaisryhmät ja mistä tulee rahoitus? Miten faktantarkastajien riippumattomuus voidaan varmistaa ja miten riippumattomuutta voidaan vahvistaa?
- Faktantarkastajien riippumattomuuden puute voi johtaa tiettyjen mielipiteiden tai näkökulmien tukahduttamiseen.
- Tekoälyä voidaan käyttää tietynlaisen informaation leimaamiseen ja sen näkyvyyden rajoittamiseen poliittisista motiiveista.
- Liian tiukka disinformaation torjunta voi rajoittaa sananvapautta ja estää kriittistä keskustelua.
Verkkomedia
Victor A. Lausas
info@verkkomedia.org
