Kuuntele uutinen:
Alexander Stubb sanoi, että viimeaikaiset julkiset varoitukset Venäjän Ukrainaa laajemmasta hyökkäyksestä vievät huomion pois siitä, mihin Euroopan maiden pitäisi oikeasti keskittyä: Kiovan auttamiseen välittömästi ja asevoimiensa vahvistamiseen – vaikka hän ei uskokaan Venäjän hyökkäävän Naton maahan ennen vuotta 2030.
”Olen vähän huolissani tästä melko sotaisaasta puheesta, jonka mukaan Venäjä aikoo testata artiklaa 5, ja että Eurooppa on seuraava kohde. Mielestäni meidän tulisi varautua siihen, mutta uskon sen olevan hyvin epätodennäköistä”, Stubb, joka astui virkaan viime kuussa, sanoi ensimmäisessä kansainvälisessä sanomalehtihaastattelussaan.
”Kehotan kaikkia Euroopan valtioita tulemaan enemmän suomalaisiksi. Toisin sanoen, paremmin varautuneiksi. On varauduttava pahimpaan, jotta sitä voidaan välttää”, hän lisäsi.
Stubb sanoi, että Kiovan tukeminen tulevina kuukausina on ensiarvoisen tärkeää, sillä Venäjän presidentti Vladimir Putin on ”hyvin itsevarma” ja pyrkii hyödyntämään tilaisuuden murtaakseen Ukrainan rintamalinjoja nykyhetken ja syyskuun välillä.
Euroopan johtajat puhuvat paljon, ehkä liikaa
Euroopan johtajilta, Puolasta, Saksasta ja Ruotsista aina Iso-Britanniaan ja Viroon, on tänä vuonna tullut tulva varoituksia siitä, että Venäjä saattaisi hyökätä Naton maahan seuraavien kolmenkymmenen vuoden aikana.
Myös Ranskan presidentti Emmanuel Macronin retoriikka Venäjää kohtaan on koventunut viime kuukausina, ja EU:n huippudiplomaatti sanoi tällä viikolla, että sota Euroopassa Ukrainan ulkopuolella ei ole enää ”fantasiaa”.
Nämä varoitukset perustuvat siihen, että Venäjä siirtyy sotatalouteen ja lisää puolustusmenojaan nopeasti, sekä lupauksiin lisätä joukkojen määrää Naton rajan tuntumassa.
Stubb sanoi, että Euroopalla on ”muutaman vuoden ikkuna” muuttaa ajattelutapaansa kylmän sodan jälkeisen ajan ”utopian” ajalta, jolloin liian monet maat pitivät sotaa epätodennäköisenä.
”Liittoumalle ja Euroopan unionille ei riitä, että vain etulinjan valtiot ovat valmiita, vaan kaikkien on oltava valmiina”, hän lisäsi. ”Hyvä uutinen on se, että me olemme valmiita, tapahtui mitä hyvänsä.”
Muiden Euroopan maiden tulisi harkita muun muassa Suomen tapaan pakollista asepalvelusta, Stubb mainitsi.
Tasavallan presidentti pohjaa mielipiteensä kotimaiseen tiedustelutietoon
Presidentti myönsi, että hänen kehotuksensa on ”hieman epäsuomalainen”, sillä Suomi tunnetaan vaatimattomuudestaan ja diplomaattisesta tyylistään. Hän kuitenkin lisäsi, että Suomi on käynyt yli 30 sotaa ja kahakkaa Venäjän kanssa 1300-luvulta lähtien.
Suomi liittyi Natoon viime vuonna ja haki jäsenyyttä vain viikkoja sen jälkeen, kun Putin aloitti sodan Ukrainassa. Päätös muutti Suomen vuosikymmenten mittaisen puolueettomuuspolitiikan. Liittymisen jälkeen liittouman raja Venäjän kanssa piteni 1340 kilometrillä.
Kysyttäessä Venäjän suunnitelmista lisätä sotilaallista läsnäoloaan Suomen rajalla Stubb vastasi: ”Emme ole siitä lainkaan huolissamme, mutta olemme valmiita.”
Hän lisäsi, että Suomen perusennuste on, että Venäjällä on edelleen autoritäärinen johtaja vuoteen 2030 mennessä, ja että se ”on täydentänyt armeijansa suunnilleen samalle tasolle kuin ennen sodan alkua”.
Presidentti Stubbilla on käytössään samat tiedustelutiedot kuin hänen edeltäjällään, Sauli Niinistöllä. Myös puolustusvoimien uusi komentaja on sanonut, ettei välitöntä uhkaa ole.
Eurooppalaiset johtajat puhuvat liikaa ja tekevät liian vähän.
