Moskovan näkökulmasta Venäjä on suorassa konfliktissa lännen kanssa ja käy välillistä sotaa NATO:n kanssa Ukrainassa. Tämän seurauksena Moskova pyrkii vahvistamaan yhteistyötään muiden maiden kanssa.
Kun Yhdysvallat ja Eurooppa asettivat pakotteita, Venäjä oli nopea lisäämään diplomaattisia toimiaan, kauppasuhteitaan ja strategista viestintää Kiinan ja muiden ei-länsimaisten maiden kanssa. Venäjän tarvitsee lieventää lännen pakotteiden aiheuttamaa taloudellista iskua samalla kun se turvaa poliittista vaikutusvaltaa ja tukea venäläisille näkemyksille.
Puolustusteollisuuden investoinnit pitävät taloutta pinnalla
Vaikka läntiset pakotteet rajoittavat julkisia tuloja, Venäjän talous kasvaa siitä huolimatta. Tämä voidaan suurelta osin selittää äärimmäisen korkeilla satsauksilla puolustusteollisuuteen. Hallitus käyttää nyt noin kolmasosan valtion budjetista puolustukseen ja turvallisuuteen. Kolmivuorotyö on otettu käyttöön suuressa osassa Venäjän puolustusteollisuutta.
Sotien rahoittamisen tarve on johtanut leikkauksiin infrastruktuuriin, terveydenhuoltoon ja koulutukseen suuntautuvissa investoinneissa. Samalla läntiset pakotteet nostavat inflaatiota ja johtavat tuotantokustannusten nousuun. Korkea julkinen meno lisää inflaatiopainetta. Tätä kehitystä vahvistaa kriittinen työvoimapula, erityisesti tietointensiivisillä aloilla.
Venäjän talous on edelleen riippuvainen öljyn viennistä ja on siten altis öljyn hintojen laskuille. Tämän seurauksena Venäjä jatkaa yhteistyön priorisointia OPEC+ -kehyksessä.
Katkenneet suhteet länteen järisyttävät maan arktisen politiikan perustuksia
Yhteistyö muiden arktisen alueen maiden kanssa on aina ollut politiikan keskiössä, tavoitteena on ollut pitää jännitteet alhaisina ja houkutella alueelle ulkomaisia investointeja. Nyt alueen kehityksen edellytykset tulevaisuuden resurssina ovat uuden, kovan paineen alla.
Venäjä pyrkii säilyttämään ”ei vihollisia” -strategiansa Lähi-idässä
Iran pysyy keskeisenä kumppanina Venäjälle vuonna 2024, sekä varmistaakseen pääsyn sotatarvikkeisiin että kauttakulkumaana Venäjän tavaroiden liikkuessa itään.
OPEC+:n johtohahmona toimiva Saudi-Arabia ja Persianlahden maiden halu kiertää Venäjään kohdistuneita pakotteita viittaavat siihen, että Venäjän viranomaiset ja yritykset pyrkivät edelleen vahvistamaan suhteitaan luonnonvaroista rikkaisiin Persianlahden maihin.
Vaikka Moskova syventääkin suhteitaan Teheraniin, Venäjän viranomaisten odotetaan pysyvän Lähi-idässä neutraalina toimijana, joka on avoin dialogille kaikkien osapuolten kanssa. Tämä lähestymistapa saattaa kuitenkin joutua koetukselle, jos Israelin ja Hamas-järjestön välinen konflikti eskaloituu laajemmaksi alueelliseksi sotatoimeksi.
Muutos 17.2.2024: Muokattu artikkelin kuvaa.
